Turvapuhelin, turvaranneke, hätäranneke, turvanappi… Kaikissa edellämainituissa on käytännössä kysymys ranteessa tai kaulanauhassa pidettävästä hätäpainikkeesta, jolla voidaan hälyttää nopeasti apua joko itse valituilta hätäyhteyshenkilöiltä tai palveluna ostettavasta päivystävästä turvapuhelinpalvelusta.
Siinä, miten turvaratkaisu käytännössä toimii, on kuitenkin paljonkin eroja.
Itsenäiset turvarannekkeeet (4G-laitteet) toimivat vapaasti kaikkialla matkapuhelinverkon alueella ja soittavat hätätilanteessa suoraan etukäteen määritellyille hätäyhteyshenkilöille. Turvarannekkeessa voi olla mukana lisäominaisuuksia, kuten kaatumishälytys, kahdensuuntainen soittoyhteys tai paikannustoiminto. Tällainen on esimerkiksi Confientan Turvaranneke 3S, jonka hankintahinta on 249 euroa ja kuukausittainen palvelumaksu 14,90 euroa / kk.
Perinteiset turvapuhelimet sisältävät hälytysrannekkeen ja kotiin asennettavan keskusyksikön (tai wifin kautta toimivan sovelluksen), ja ne toimivat vain kotona. Hälytyksen vastaanottaa yleensä turvapuhelinkeskus, jossa koulutettu henkilökunta arvioi tilanteen. Turvapuhelimien kustannukset sisältävät kertaluontoisen käyttöönoton sekä kuukausimaksun, joka vaihtelee reilusta viidestäkymmenestä eurosta useisiin satoihin euroihin riippuen palvelupaketin sisällöstä.
Keskeinen ero on siinä, että itsenäinen turvaranneke mahdollistaa liikkumisvapauden ja nopean yhteyden läheisiin, kun taas perinteinen turvapuhelin tarjoaa ammattitukea mutta rajoittuu kotikäyttöön. Valinta riippuu käyttäjän aktiivisuudesta ja läheisten tavoitettavuudesta.